Joka toinen vuosi julkaistava kansallinen Logistiikkaselvitys on vuodesta 2006 lähtien seurannut suomalaisyritysten näkemyksiä toimintaedellytyksistä omalla sijaintipaikkakunnallaan.

Turun kauppakorkeakoulun tutkijaryhmän toteuttamaan kyselyyn on kerrallaan vastannut 2 000 – 3 000 suomalaisyritystä teollisuuden, kaupan ja logistiikan alalta. Se onkin maailman laajin kansallinen kyselyaineisto lajissaan.

Sijaintipaikkakunnan toimintaedellyksistä tarkasteltuja ulottuvuuksia ovat:

  1. yleiset liiketoimintaedellytykset;
  2. tuotannon sijoittuminen;
  3. logistiikan toimivuus;
  4. liikenneinfrastruktuuri; ja
  5. kilpailijoiden sijoittuminen.

Näitä mitataan asteikolla 1 = heikoin; 5 = paras.

Koko tarkasteluajan tyytyväisimpiä ovat olleet Etelä-Suomessa, erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla sijaitsevat yritykset. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsevat yritykset ovat olleet tyytymättömimpiä (Kuvio 1).

Yritysten logistiset toimintaedellytykset Suomessa suuralueittain

Kuvio 1 Yritysten arviot toimintaedellytyksistä sijaintipaikkakunnalla suuralueittain viiden tarkastellun ulottuvuuden yhdistelmänä. Lähde: Logistiikkaselvitys 2018

Tarkastelluista ulottuvuuksista vastaajayritykset ovat olleet kriittisimpiä toimintaedellytyksiinsä suhteessa kilpailijoihin sekä sijaintipaikkakuntansa liikenneinfrastruktuuriin. Yritysten arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta olivat vuonna 2018 hieman alhaisemmat kuin vuonna 2016. Koko maan keskiarvo vuonna 2018 oli 2,37, kun se vuonna 2016 oli 2,55. Myös yritysten arviot infrastruktuurin välityskyvystä ja kulkuyhteyksistä olivat heikommat kuin vuonna 2016.

Logistiikkayritysten joukossa tyytyväisimpiä liikenneinfrastruktuurin tekniseen kuntoon oltiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, vastaavasti infrastruktuurin välityskykyä ja kulkuyhteyksiä pitivät parhaimpana Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yritykset. (Kuvio 2)

Liikenneinfrastuktuurin kuntoarviot Suomessa maakunnittain

Kuvio 2 Logistiikkayritysten arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta maakunnittain. Lähde: Logistiikkaselvitys 2018

Yllä tarkastellut tulokset eivät yllätä, mutta antavat aihetta huoleen – varsinkin ajatellen korjausvelkaa, joka liikenneinfrastruktuuriimme kohdistuu. Kaavailtu siirtyminen 12-vuotiseen suunnittelujänteeseen helpottanee tilannetta, mutta se ei poista erittäin merkittävää lisärahoituksen tarvetta, joka tulevien hallitusten tulee ratkaista osana valtiontalouden järkevää hoitoa. Tämän yhtälön ratkaiseminen ei tule olemaan helppoa hallituspohjasta riippumatta.