Jätehuoltoyhdistys ry:n vuosittaiset Jätehuoltopäivät järjestettiin tänä vuonna Tampereella 2.-3.10.2019. Ilmassa väreili vahva tekemisen meininki. Halu siirtyä kiertotalouskiinnostuksesta kohti konkreettisempia toimia oli vahva. Yhteisen tahtotilan taustalla oli ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillintä.

Jätehuoltopäivien ydinteemoiksi oli perinteisen jätelainsäädännön ajankohtaiskatsauksen ohella nostettu yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet, muovien kierrätysmahdollisuudet sekä tulevaisuuden liikenteen visiot. Alle on koostettu joitain olennaisimpia lakisääteisiä ja sidosryhmien kuulumisia päiviltä.

Vääntöä jätealan direktiivien toimeenpanosta

Jätehuoltopäivien jokavuotinen lainsäädäntökatsaus keskittyi EU:n kiertotalouspaketin kansalliseen toimeenpanoon. Usean jätealan EU-direktiivin muutokset tarkoittavat olennaisia muutoksia Suomen jätelakiin ja lähes kaikkiin sen nojalla annettuihin jäteasetuksiin. Toimeenpanotyö moninaisten muutosten osalta on ollut haastavaa, eikä toteutusta pohtineen työryhmän työ ole edennyt täysin yksimielisesti.

Haasteita Suomelle tulee direktiivipaketissa aiheuttamaan erityisesti tiukat yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätystavoitteet. Kovat tavoitteet tulevat toteutuakseen vaatimaan alueellisen ja kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen merkittävää lisäämistä, lajittelutehokkuuden kasvattamista sekä uusien keräysmallien käyttöönottoa.

Ohjauskeinoja on syytä ottaa monipuolisesti käyttöön, jotta kierrätystä saadaan riittävästi tehostettua. Suunnittelua haittaavat toistaiseksi huomattavat tietopuutteet jätevirtojen todellisista koostumuksista. Tuloksellisten ohjauskeinojen asettamiseksi tarvitaankin parempaa tietoa yhä pienempiin osiin jakautuvista jätevirroista ja yksittäisten käsittelylaitosten toiminnasta.

Jätehuoltopäivät 2019 - kiertotalous ja kierrätys

Laajentuva tuottajavastuu 

Jätealan direktiivimuutokset tuovat laajennuksia myös pakkausten tuottajavastuuseen. Näitä ehdotetaan toteutettavaksi muun muassa erilliskeräyksen tuottajakohtaista kustannusvastuuta kasvattamalla, porrastamalla vuosittaisia tuottajavastuumaksuja muun muassa tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden mukaan, sekä ulottamalla tuottajavastuuta osin myös kansainväliseen etäkauppaan. Pakkausten tuottajavastuu tulee lisäksi jatkossa koskemaan kaikkia yrityksiä, liikevaihdosta riippumatta. Direktiivimuutoksiin sisältyy myös paljon uusia kirjanpito-, seuranta- ja raportointivelvoitteita jätealan toimijoille. Muutokset on pantava täytäntöön 5.7.2020 mennessä.

Jätteestä tuotteeksi jouhevammin

Jätteiden tehokkaan hyödyntämisen kannalta on elinehto saada kierrätysprosessin lopputuote jälleen tuotelainsäädännön piiriin, pois jätesäädösten vaatimusten alta. Tähän tähtäävät jätteeksi luokittelun päättymismenettely, eli End-of-Waste (EoW) -menettely sekä sivutuotestatus. EU:n kiertotalouspaketti ohjaa kansallisen EoW- ja sivutuotemenettelyn selkeyttämiseen. Koska EU-tasolla jätelajikohtaisia EoW-asetuksia on vielä vähän, korostuvat kansalliset päätökset kiertotalouden vauhdikkaassa edistämisessä. Näitä päätöksiä voidaan tehdä tapauskohtaisesti tai kansallisten asetusten nojalla.

Kansallisia jätelajikohtaisia End of Waste -asetuksia on toistaiseksi ollut valmisteilla betonimurskeelle ja käsitellylle jätteenpolton kuonalle. Eteneminen on kuitenkin ollut varsin hidasta, eikä suinkaan yksioikoista. Sääntelyvaihtoehtoja on hiljattain tarkasteltu myös lannoitevalmisteille sekä muovien mekaaniselle ja kemialliselle kierrätykselle. Ympäristöministeriön loppukesästä julkaisema tulkintamuistio tapauskohtaisesta päätöksenteosta edistänee kuitenkin tapauskohtaista EoW-päätösten tekoa kansallisten asetusten toistaiseksi puuttuessa.

Kertakäyttömuovien rajoitukset taklaamassa merien roskaantumista

Kertakäyttömuovi merien roskaantumisessa

Päänvaivaa aiheuttaa myös EU:n kertakäyttömuovituotteita koskevan SUP-direktiivin kansallinen toimeenpano. Direktiivi pyrkii ehkäisemään muun muassa merten muoviroskaongelmaa kieltämällä tai rajoittamalla tiettyjä kertakäyttömuovituotteita. Direktiivin soveltamisalaan kuuluu monia sellaisiakin tuotteita, jotka eivät Suomen mittakaavassa aiheuta ympäristöhaittaa. Direktiivin kansallista toimeenpanoa tarkastellut työryhmä on tästä syystä pohtinut keinoja, joilla Suomen kannalta oleelliset jakeet saataisiin direktiivin salliman liikkumavaran puitteissa kuriin. Direktiivin tulee olla pantuna täytäntöön kesällä 2021.

Muovien kierrätyksessä haasteita ja mahdollisuuksia

Muovien kemiallinen kierrätys on viime aikoina noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Vaikka tekninen valmius muovien kemialliseen kierrätykseen on pitkälti jo olemassa, liittyy teollisen mittakaavan toteutukseen vielä paljon pullonkauloja. Etenemistä jarruttavat tällä hetkellä muun muassa yleinen tahtotila, luvituskuviot sekä taloudellinen kannattavuus.

Suomessa muovien kemialliseen kierrätykseen soveltuvista menetelmistä pisimmällä on pyrolyysi. Siinä kemiallisen kierrätysprosessin lopputuloksena syntyy pyrolyysiöljyä, jota voidaan käyttää polttoaineena. Prosessissa käytettävän muovijakeen tulee kuitenkin olla varsin tarkkaan lajiteltua. Soveltuvan kierrätysraaka-aineen saatavuuden varmistaminen ja keräyksen organisointi asettavat omat haasteensa.

Epävarmuutta alalla aiheuttaa myös politiikka. EU-tasolla on osoittautunut haastavaksi hyväksyä käsittelyprosesseja kierrätykseksi, kun ne on integroitu polttoainetuotantoon. Toimijat pelkäävätkin, että raaka-aineen jätestatuksesta ei päästä eroon missään vaiheessa prosessiketjua. Mikäli EoW-statusta ei saavuteta, ei prosessin tuotosta käytännössä voida myydä OECD-maiden ulkopuolella.

Muovien mekaanisen kierrätyksen lisäämistä sen sijaan jarruttaa elintarvikelainsäädäntö tiukkoine jäljitettävyysvaatimuksineen. Mekaanisen prosessoinnin jakeita toki hyödynnetään jo monissa sovelluksissa, mutta ruokapakkauksiin niitä ei toistaiseksi hyväksytä. Muovijakeen hyödyntämispotentiaaliin ja käyttötarkoitukseen ylipäätään vaikuttavat olennaisesti sen koostumus ja puhtaus. Pienten, yksittäisten jakeiden käsittely ei myöskään ole kustannustehokasta, vaan kyseessä on suurten volyymien bisnes. Ja vaikka sääntelyä muovin kierrätyksen suuntaan on paljon, perustuu uusiomuovin käyttö täysin vapaaehtoisuuteen. Kannattavan bisneksen suhteen tilanne on siis ristiriitainen.

Jätehuoltopäivien kattavaan esitysmateriaaliin pääsee kokonaisuudessaan tutustumaan täällä. Logscale myös auttaa mieluusti jätehuollon ja kiertotalouden haasteissa. Meihin voitte olla yhteydessä esimerkiksi yhteydenottolomakkeemme kautta, sähköpostitse osoitteeseen logscale@logscale.fi tai puhelimitse numeroon +358 20 730 74 70.