Kesäkuun 2019 alussa järjestetty kolmas perättäinen kiertotalousaiheinen World Circular Economy Forum toi Helsinkiin pitkän liudan kiertotalousalan edelläkävijöitä ja päättäjiä. Sitran järjestämän foorumin keskiössä olivat globaali politiikka sekä pikaisten toimien tarpeellisuus.

Kiertotalous tulee muuttamaan koko yhteiskuntaa

Kiertotaloudella tunnustetaan olevan merkittävä rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja lajikirjon hupenemisen hillinnässä, luonnonvarojen liikakäytöstä puhumattakaan. Tarvitaan kuitenkin radikaali systeemitason muutos kohti uutta kiertotalouden mukaista maailmanjärjestystä.

Jotta kiertotaloustoimia voitaisiin skaalata merkittävästi ylöspäin, vaaditaan globaalia politiikkaa ja rohkeita investointeja. Talousjärjestelmän uusimisessa tarvitaan kaikkia, hallinnosta ja akatemioista yrityksiin ja kansalaisiin.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutosta globaalissa politiikassa ja kauppajärjestelmässä

Kiertotalous oli jo Juha Sipilän hallituksen kärkihanke. Antti Rinteen hallitus on ohjaamassa kiertotalouteen lähes sata miljoonaa euroa. Euroopan Unionin tasolla on laadittu kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä lainsäädännöllinen kiertotalouspaketti.

Siitä huolimatta tähänastinen kehitys on ollut hidasta. YK:n pääekonomisti Elliot Harris myös pelkää vauhdin hiipuneen. Elintärkeiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaankin yhä konkreettisempia ja pikaisempia toimia. Entinen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen peräänkuuluttikin kiertotalouden toimintasuunnitelman versiota 2.0.

Lainsäätäjät ja kauppaneuvottelijat keskiössä

Kiertotalouden toimintaympäristön mahdollistajana ovat lainsäätäjät. Suljettua kiertoa ei voida saavuttaa politiikalla, joka suosii luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Haitallisista tuista olisi päästävä eroon. Luonnonvarojen verottamisella taas voitaisiin asettaa hintalappu resurssien kestämättömälle käytölle. Oikeanlaiset kannustimet yritysten suuntaan jouduttaisivat niin ikään siirtymää. Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus ovat kauaskantoisten investointien edellytys; poliittista sitoumusta siis vaaditaan.

Paikallisesta säätelystä olisi päästävä kohti kansainvälistä säätelyä. Globaalin hallinnon puuttuessa yhteisen, rajat ylittävän kiertotalouspolitiikan aikaansaaminen on kuitenkin vaikeaa. Kansainvälisen kaupan virtojen muuttuessa kiertotalousvetoisiksi on tärkeä välttää turhia kaupan esteitä. Kansallisvaltioiden näkökulmasta tulee toisaalta turvata kotimaisen kapasiteetin asema.

Kauppaneuvottelijat ovat avainasemassa kiertotaloutta edistävien kauppasopimusten aikaansaamisessa. Yhteisesti olisi syytä sopia muun muassa jätteiden ja sivuvirtojen määrittelyistä sekä vaaraominaisuuksista. Samoin tariffirakenteita ja tukia olisi arvioitava uudelleen, etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta.

Rohkeilla viranomaistoimilla eteenpäin

Lainsäätäjillä on vielä paljon kirittävää innovatiivisimpien yritysten suhteen. Lineaaritaloutta palvelemaan laaditun lainsäädäntöjärjestelmän uudistumista ei edistä lainsäädäntöprosessien hitaus. Kehitystä hidastaa myös lainsäätäjien ja viranomaisten siiloutuminen. Kyseessä on ennen kaikkea monialainen rajapinta, jossa vaaditaan yhtä aikaa sekä ympäristö-, jäte-, kemikaali- että tuotelainsäädännön hallitsemista.

Monet virastot, kuten Euroopan kemikaalivirasto ECHA, ovat vasta nyt heräämässä kiertotalousteemaan. Tämä siitäkin huolimatta, että EU:n kunnianhimoinen kemikaaliasetus REACH sisältää jo instrumentteja koskien esimerkiksi uudessa kierrossa hyödynnettäviä aineita. Vastaavasti paikallistasolla luvittavilla ja valvovilla viranomaisilla voi olla heikko tietämys esimerkiksi sellaisista käsitteistä kuin sivutuote ja ei-enää-jätettä, eli End-of-Waste. Sisäistä koulutusta ja yhteisten menettelyohjeiden tarkentamista kaivataan.

Globaali vallankumous kohti kiertotaloutta vaatii aktiivista hallintoa

Puheista teoiksi – yhteistuumin

Jotta kiertotaloussiirtymä on mahdollinen, tulee ”business as usual” -mentaliteettia haastaa. Kiertotalousyrityksessä konsepti on sisäistettävä niin tuotesuunnittelussa ja valmistuksessa kuin toimitusketjujen hallinnassa ja jälleenmyyjien sitouttamisessa. Vahvalla visiolla ja johtajuudella pääsee pitkälle. Kun suunnitelma, avainsidosryhmien sitoumus ja rahoitus ovat kunnossa, muu seuraa perässä.

Tärkeää tässä kohtaa on toimiminen; yrityksellä ja erehdyksellä pääsee jo liikkeelle. Perinteisten suorituskykymittarien rinnalle on kuitenkin kehitettävä uusia, soveltuvia mittareita, jotta kurssia voidaan tarpeen tullen muuttaa. Toimet voivat kohdistua esimerkiksi elinkaaren pidentämiseen, käyttöasteen parantamiseen, jätteen hyödyntämiseen tai jätteen synnyn ehkäisyyn.

Lisäksi vaaditaan yhteistyötä toimialojen ja kansallisrajojen yli. Mikään yksittäinen maa tai toimija ei voi yksin saavuttaa globaalia kiertotaloutta. Vaikka kiertotaloussiirtymän kustannukset ovat hallittavissa, yksittäiset tahot eivät niitä kykene kantamaan. Talouden voimaa ja esimerkiksi julkisia hankintoja voidaan kuitenkin käyttää ohjaamaan kulutus- ja ostotottumuksia.

Potentiaalia on – se täytyy vain hyödyntää. Pikaisesti.

Autamme teitä mielellämme muun muassa kiertotalouden liiketoimintamallien hahmottelussa ja lainsäädäntökysymysten ratkaisemisessa.

Englanninkielisiä tunnelmia aiheesta voit lukea täältä.