Sujuva merenkulku on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimivuuden elinehto. Sen edellytyksenä on, että merenkulkuun ja sen huoltovarmuuteen liittyvien viranomaisten väliset toimivaltasuhteet ovat selkeät. Keskeisillä toimijoilla tulee olla tieto siitä, mistä ja miten tilannetta johdetaan, ja kuka sitä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa johtaa.
Riittävä valmius syntyy vain vastuullisten tahojen määrätietoisella varautumisella, hyvällä organisoinnilla ja toimintojen häiriöttömyyden varmistamisella. Lisäksi häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tulee arvioida kansainvälisten sopimusten Suomelle asettamia velvoitteita.
Tätä kokonaisuutta käsittelee Huoltovarmuusorganisaation joulukuussa 2018 julkaisema 140-sivuinen raportti ”Merenkulun huoltovarmuus ja Suomen elinkeinoelämä – Toimintaympäristön tarkastelu vuoteen 2030”.
Se tarkastelee Suomen ulkomaankaupan meriliikenteen ja satamatoimintojen huoltovarmuutta sekä siihen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja arvioi vaikutuksia vuoteen 2030 yleistajuisesti ja havainnollisesti. Raportti antaa selkeän yleiskuvan aiheen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen eri toimijoille.
Laajan tilasto- ja lähdeaineiston analyysi on tiivistetty vuoteen 2030 ulottuvaan Suomen merenkulun huoltovarmuuden vaikutusarvioon. Teos palvelee niin poliittisen päätöksenteon, elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan, työmarkkinoiden kuin opetuksen ja tutkimuksenkin tarpeita. Se on hyödyllinen kaikille, joita Suomen ulkomaankauppa, merenkulku, satamat, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus kiinnostavat.
Raportin on laatinut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen oppiaineen tutkijaryhmä: professori Lauri Ojala, KTT Tomi Solakivi, KTT Tuomas Kiiski ja KTT Sini Laari sekä asiantuntijana lippueamiraali (evp), ST Bo Österlund, jonka Suomen merenkulun huoltovarmuutta käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Maanpuolustuskorkeakoululla tammikuussa 2019.
