Alkoholin laajamittainen matkustajatuonti eli ns. ”viinaralli” on tyypillinen ilmiö, jonka vaikutuksista niin valtiontalouteen kuin yksittäisiin kansalaisiin on keskusteltu julkisuudessa pitkään. Ilmiötä on kuitenkin perinteisesti lähestytty terveydellisestä näkökulmasta.
Pro gradu –tutkielmassani tuon uutta näkökulmaa tähän keskusteluun selvittämällä myös vähemmän huomioituja kustannuseriä, kuten ajoneuvo-, aika-, ja päästökustannuksia, jotka syntyvät alkoholin matkustajatuonnin ihmis- ja materiaalivirroista.
Tutkielman tuloksien perusteella erityisesti aikakustannuksilla on merkittävä rooli kokonaiskustannuksien muodostumisessa. Laskelmassa aikakustannuksia käsitellään Väyläviraston käyttämän, Tervosen & Metsärannan (2015) määrittelemän, matka-aikasäästön avulla eli sillä potentiaalisella ajalla, joka olisi voitu käyttää työskentelyyn, vapaa-aikaan tai muuhun toimintaan matkustamisen sijasta.
Tutkielma on toteutettu laskemalla yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannuslaskelma, jonka avulla ilmiön kannattavuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida. Laskelma perustuu pääosin Väyläviraston määrittelemään yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman viitekehykseen.
Onko alkoholin matkustajatuonti kannattavaa?
Toiminnan kannattavuutta ei voida yksiselitteisesti todeta, vaan se luonnollisesti riippuu, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan: yksilön vaiko yhteiskunnan. Arvioitaessa kannattavuutta yhteiskunnallisen hyötykustannuslaskelman viitekehyksessä, yksittäisen kansalaisen kannalta erittäin merkittävä tekijä on se, miten matkustaja arvottaa omaa aikaansa. Usein matkustajat eivät kuitenkaan arvota omaa aikaansa, jolloin tässä viitekehyksessä tämä kustannuserä on tosiasiallisesti ns. piilokustannus. Ajan arvottaminen luonnollisesti vaikuttaa siihen, kuinka suuren määrän alkoholia matkustaja joutuu tuomaan, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Tutkielman kontekstissa ”kannattava toiminta” tarkoittaa sitä alkoholimäärää, jolla niiden ostamisesta saadut säästöt kattavat Virossa käymisestä aiheutuvat kulut.
Esimerkkilaskelma
Jos oletetaan, että matkustaja kulkisi autolla, ja matka satamaan on alle 200 km, olisi tällöin keskimääräinen matka-aika noin puolitoista tuntia. Kotimaassa liikkumiseen kuluisi täten kolmisen tuntia. Nopeimmillaan järkevä lauttamatka Viroon ja takaisin kestää noin 8,5 tuntia, jolloin Viron matkaan kuluisi kokonaisuudessaan noin 11,5 tuntia.
Jos matkaan kuluva aika arvotetaan puhtaasti vapaa-ajan matkana (6,78 €/tunti), olisi tämän aikakustannus noin 78 euroa. Työajan matkana mitattuna (23,68 €/tunti) kustannus olisi 272 euroa ja keskimääräisellä aikakustannuksella mitattuna (8,8 €/tunti) 101 euroa. Mikäli huomioidaan yksilön liikkumisen kannalta muut pakolliset kustannukset (esim. polttoaine, autolautan lippu, syöminen), voidaan kustannuksiin lisätä karkeasti arvioiden 175 euroa.
Taulukko 1 Kustannusarvioita
Taulukosta 1 nähdään, montako myyntipakkausta eri kategorioiden alkoholituotteita tarvitsi edellä mainitun keskivertomatkustajan tuoda Virosta, jotta se olisi kannattavaa. Keskimääräiset hinnat pohjautuvat tässä laskelmassa samaan määrään samanlaista tuotetta molemmista maista. Panimotuotteiden osalta keskimääräisessä hinnassa huomioidaan myös eri pakkauskoot muutettuna ”24-pack”-pakkauskokoon, koska Suomesta ei muutamia tuotteita lukuun ottamatta saa ostettua IV-olutta 24-pack-koossa. Esim. 8-pack x 3 IV-olutta tai 12-pack x 2 IV-olutta eri verkkokauppojen keskimääräisen hinnan mukaan.
Taulukko 2 Kannattava alkoholin matkustajatuonnin määrä Virosta
Taulukosta 2 huomaamme, että keskivertomatkustajan tarvitsisi tuoda esimerkiksi 11 tai 18 laatikkoa olutta, jotta toiminta olisi kannattavaa, mikäli aika arvotetaan työajan kustannuksella. Mikäli kyseessä on huvimatka ja kustannukset arvotettaisiin pelkästään kuluneella ajalla, olisi toiminta kannattavaa jo periaatteessa kolmen laatikon jälkeen. Pelkästään muissa kustannuksissa (matkustajan omat kustannukset) mitattuna tarvitsisi keskivertomatkustajan tuoda noin 7 laatikkoa.
Mikäli kustannuksissa huomioidaan molemmat kustannuserät, tarvitsi matkustajan tuoda vähintäänkin 10 laatikkoa. Vertailuksi voidaan todeta, että tyypillisen ”viinakärryn” kapasiteetti on noin 7–8 laatikkoa. Toisin sanoen keskivertomatkustajan tulisi tuoda vähintäänkin kärryllinen olutta, jotta kustannusvaikutus olisi neutraali. Vasta tämän jälkeen voi matkustaja saavuttaa jonkinlaista taloudellista hyötyä.
Huomiot ja johtopäätökset
On hyvä huomioida kuitenkin, että laskelman käyttämä keskivertohinta perustuu IV-oluen keskimääräiseen hintaan 24-pack-koossa. Mikäli vertailu toteutettaisiin todellisen kulutuksen mukaan (Suomessa valtaosa kulutuksesta III-olutta) olisi säästö per pakkaus merkittävästi pienempi. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että alkoholia pitäisi tuoda entistä enemmän, jotta se olisi taloudellisesta kannattavaa toimintaa.
Mikäli tavoitteena olisi saada merkittäviä taloudellisia hyötyjä, vaatisi se suurien erien tuomista systemaattisesti. Tullitta ja veroitta alkoholia saa tuoda lähtökohtaisesti vain kuitenkin Tullin ohjearvojen verran. Esimerkiksi Tullin vuoden 2019 ohjearvojen mukaan oluen tuontimäärä tulee täyteen jo noin 14 laatikon kohdalla ja väkeviä saa tuoda vain 10 litraa. Mikäli määrät ylittyvät, on tuontimäärät pystyttävä perustelemaan vakuuttavasti, mikä hankaloittaa toiminnan systemaattista harjoittamista.
Yleisellä tasolla voidaankin todeta, että yksittäisen matkustajan alkoholin matkustajatuonnin kannattavuus on riippuvainen matkustajan oman ajan arvotuksesta. Toiminta voi olla kannattavaa tarpeeksi suuressa mittakaavassa, mutta muuten matkustajatuominen on kannattavaa lähinnä muun matkustamisen oheistoimintana.
Edellä oleva tarkastelu ei myöskään huomioi kuin yksilön omat ja aikakustannukset. Matkustajatuonnin kannattavuus laskee merkittävästi, jos arvioinnissa huomioitaisiin toiminnan ulkoisvaikutukset muuhun yhteiskuntaan. Valtion ja yhteiskunnan kannalta pohdittuna matkustajatuonti onkin lähtökohtaisesti kannattamatonta. Pelkästään matkustajatuontiin liittyvien kustannuksien suuruus on suurempi kuin ajo- ja liikennöintikustannuksista saatavat verot puhumattakaan aikakustannuksista.
Matkustajatuonnin yhteiskuntataloudellinen kustannus- ja hyötylaskelma on kokonaisuudessaan saatavilla tämän linkin takaa.
